keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Paikalliskoordinaattori Talla

Saapuessani Diourbelin partiokeskukselle huomioni kiinnittyy hyvin nopeasti Woomal-hanketta esitteleviin kyltteihin, lukuisiin julisteisiin sekä roskikseen kokoussalin vieressä. Olen tullut partiokeskukselle osana Diourbelin hankepaikkakuntavierailuani ja käytän tilaisuuden hyväksi haastatellakseni paikalliskoordinaattori Momar Talla Diengiä.


Kerro partiohistoriastasi?
Olen ollut partiolainen vuodesta 2002. Asun aivan Diourbelin partiokeskuksen vieressä, joten sen rakennusvaiheessa 90-luvulla näin sitä rakentaneet ihmiset ja menin juttelemaan heidän kanssaan. He kertoivat minulle partiosta ja kiinnostuin niin, että päätin itsekin aloittaa partiossa. Ensimmäisen partioleirini jälkeen "partiohyttynen" pisti minua eli todella innoistuin partioliikkeestä. Ennen olin varautuneempi, mutta partio on muuttanut monia asioita elämässäni. Olen saanut paljon uusia ystäviä, matkustanut ja näin saanut elämänrytmiini vaihtelua. Nyt Woomalin koordinaattorina jatkan aiempaa työtäni partiolaisena ja laumanjohtajana.

Millaista on työskennellä paikalliskoordinaattorina?
Pidän siitä, että työlläni on vaikutusta yhteisön kehitykseen ja pystyn näkemään sen tulokset itsekin. Työ on joskus raskasta kun samaan aikaan täytyy koordinoida, hallinnoida ja osallistua aktiviteetteihin. Haastavaa onkin luoda puitteet, jossa partiolaiset, väestö ja valtion sekä kunnan työntekijät voivat työskennellä yhdessä yhteisen tavoitteen, kehityksen, puolesta.

Miten työsi projektikoordinaattorina on sujunut?
Jo ennen Woomalia olin toiminut vapaaehtoisena Diourbelin alueella kahdessa muussa projektissa, joiden teemoina olivat AIDS sekä hygienia. Alku oli vaikea, sillä Diourbelissä ei ollut aiemmin ollut ympäristöprojekteja. Yhteistyökumppaniemme avulla ja partiolaisten tekemän työn ansiosta olemme voittaneet väestön luottamuksen ja onnistuneet aktiviteettien toteutuksessa. Jätehuollon ongelmat ovat vakavia täällä Diourbelissa mutta olemme huomanneet tilanteen parantuneen tietyissä naapurustoissa hankkeen alkamisen jälkeen.

Vietit Suomessa kolme viikkoa Woomal-vapaaehtoisena.
Opettiko kokemus sinulle jotain?

Huomasin, että suomalaisten elämäntapa on hyvin erilainen: Suomalaiset ovat yksinäisempiä, eivät yhtä sosiaalisia kuin senegalilaiset. Puhuttaessa Euroopasta olen kuullut, ettei siellä ole jäteongelmaa, mutta en tiennyt tarkempaan miksi näin on. Minulle selvisikin, että suomalaiset ovat edellä jätehuollossa ja heitä opetetaan pienestä saakka kierrättämään ja lajittelemaan. Suomalaiset kunnioittavat metsää ja haluavat suojella sitä huolimatta siitä, että puuta myös käytetään runsaasti. Outoa on, että Suomessa metsään voidaan mennä mihin tahansa kellonaikaan. Senegalissa ihmisillä on uskomuksia metsästä, joiden vuoksi siellä ei yleensä olla yötä.

Aiotko jatkaa partiossa vielä Woomalin jälkeenkin?
Tiedän olevani aina partiolainen, en pysty lopettamaankaan. Olen yksi heistä ja partiolaiset ovat kaikkialla minne menen, sillä he ovat ystäviäni. Ja jos sattuisin tilanteeseen, ettei partiolaisia ole, sitten vaikka kokoan ryhmän itse!



Woomal YouTubessa

"Dialin maailmaa" kuvaamassa
Marras-joulukuussa Senegalissa kuvattiin videoita täydentämään Suomen partio-ohjelman kansainvälisyyskasvatusta. Videoita on kuvattu yhteensä kuusi ja ne lisätään Suomen Partiolaisten YouTube-kanavalle. 

Videoiden teemat ovat:
- Koraanikoulussa
- Ranskakielisessä koulussa
- Dialin maailma
- Tabaski, muslimien tärkein juhlapyhä
- Partiolaisuus
- Ympäristö

Videoiden tarkoituksena on oppia jotain uutta senegalilaisesta arjesta ja kulttuurista lasten ja nuorten kautta. Pääset mukaan katsomaan muun muassa millaista on koulunkäynti Senegalissa, miten muslimit juhlivat tabaskia ja mikä on partiolaisten mielestä parasta partiossa.

Ohjaaja tarkkailee suoritusta



Kuvaustiimiä

Viime hetken ohjeet

Kuvaustiimi koraanikoulussa


Tässä nähtävänä ensimmäiset kolme julkaistua videota



 



keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Rufisquen koordinaattori Ousmane


Ousmane Dieng, 27, on Rufisquen paikalliskoordinaattori, joka asuu Dakarissa.

Ousmane on Woomal-paikalliskoordinaattoreista koulutetuin, sillä hänellä on maisterin tutkinto projektinhallinnasta ja -seurannasta sekä terveystieteistä. Hän aloitti työssään heinäkuussa 2012, kun Woomal2 myötä Rufisquesta tuli myös Woomal-paikkakunta. Partioharrastuksen Ousmane aloitti aikoinaan Bambeyssa, mutta muutti Dakariin jo vuonna 2011.

Ousmane liittyi partioon vuonna 2000. Ensimmäisen kerran hän tapasi partiolaisia, kun Dakarin partiolaiset leireilivät Bambayssa. Ousmane kiinnostui nuorista, jotka liikkuivat kylässä viralliset partiopuvut päällä. Hän meni kysymään lisää tietoa ja löysikin lähialueensa partiolaiset.

Ousmane haki Woomal-paikalliskoordinaattoriksi, koska ympäristönsuojelun ja partion yhdistelmä vetosi häneen. Hän on myös saanut paljon hyötyä partiosta, ja nyt hän pääsee käyttämään osaamistaan itselleen tärkeässä järjestössä. Woomal-projektista hän oli kuullut aikaisemmin, vaikka Woomal ei toimikaan hänen kotipaikkakunnallaan.

Ousmanen työhön Woomal-paikalliskoordinaattorina kuuluu vastata Rufisquen alueen aktiviteettien suunnittelusta, toiminnasta ja seuraamisesta. Hän edustaa Woomal-projektia kaikissa tapaamisissa ja tapahtumissa muun muassa viranomaisten kanssa. Lisäksi Ousmane osallistuu myös piirin hallintoon ja nuorten koulutukseen projektiin liittyen ja hän arvioi projektin vaikutuksia koko Rufisquen alueella.

Ousmanen mielestä parasta työssä on se, kun saa auttaa partiolaisia ja lippukuntia woomal-ohjelman toteuttamisessa ja voi samalla vahvistaa rakenteita, jotka tukevat projektia. Haasteista hän mainitsee kolme tärkeintä: 1) Paikalliskoordinaattoreilla on pieni palkka, mutta kuitenkin suuri vastuualue. 2) Paikallisten toimintatapoja on vaikea muuttaa, sillä vanhoja toimintamalleja ei haluta kyseenalaistaa. 3) Lisäksi Rufisque on suuri alue ja on haastavaa hallita kokonaisuus, sillä lippukunnat ovat hajallaan. Myös liikkuminen on hankalaa ja kallista.

Lopuksi Ousmane kuitenkin toteaa, että projekti on hyvä ja sillä on paljon mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa Ousmane haluaisi kehittyä hanketyöskentelyssä ja ottaa vastaan yhä vaativampia projekteja ja vastuutehtäviä.

tiistai 4. joulukuuta 2012

Woomal-kasvo Edith

Mborolainen Edith Diatta, 19, on erittäin hymyileväinen ja hyväntuulinen tullessaan ensimmäiseen tapaamiseemme. Hänelle on jo kerrottu joistain woomal-kasvoille kuuluvista tehtävistä, mutta aloitamme keskustelun käymällä läpi kasvojen toimenkuvaa, mm. esiintymistä projektin julkaisuissa ja facebookissa. Edith tuntee Woomalin jo hieman tämän vuoden leirillä tehdyistä aktiviteeteista, mutta myöhemmin tänä vuonna tarkoitus olisi kouluttautua yhdeksi Mboron projektiaktiiveista. 

Edith asuu Mboron Diammaguenen naapurustossa vanhempiensa sekä neljän sisaruksen kanssa. Kuten moni muukin Diammeguenen naapurustossa, hän on kristitty. Edith käy yläasteen viimeistä luokkaa, jonka jälkeen jäljellä on vielä kolme vuotta lukiota. Koulu on hänen mukaansa rankkaa, mutta siellä hän voi viettää aikaa tyttökavereiden kanssa ja hän viihtyy lempiaineidensa matematiikan ja luonnontieteiden tunneilla. 

Partioon Edith päätyi kun vanhemmat, jotka itsekin partioaktiiveja, ottivat tytön mukaan toimintaan. Ensimmäistä kertaa hän leireili Dakarissa 9-vuotiaana ja sen jälkeen useita kertoja ympäri Senegalissa. Mitä partio on antanut Edithille, miksi hän on pysynyt aktiivisena tähän saakka? Edith vastaa: Partiossa hän on oppinut tuntemaan kykynsä sekä ilmaisemaan itseään. Hän on oppinut olemaan avoin ja puhumaan julkisesti, tutustunut uusiin asioihin sekä saanut mahdollisuuden kehittää itseään muun muassa projektien hallinnassa. Tänä kesänä hän sai ensimmäiset kansainväliset kokemuksensa osallistuessaan leirille yhdessä sveitsiläisten partiolaisten kanssa. Leiri järjestettiin Etelä-Senegalin etnisesti värikkäässä Ziguinchorin maakunnassa, joten Edith mainitsee oppineensa paljon myös oman etnisen ryhmänsä, diolojen, kulttuurista. 

Koulussa on puhuttu jo ympäristöaiheista, erityisesti luonnonvaroista ja niihin liittyvistä ongelmista. Edith tunteekin esillä olevia ympäristöongelmia, kuten muoviroskista aiheutuvat ongelmat, metsien liikahakkuu sekä tehtaiden aiheuttamat päästöt luontoon. Hänen mukaansa valtion pitäisi aktivoitua tehtaiden valvonnassa. Edithin mielestä ympäristöongelmat eivät ratkea vanhojen ihmisten puheilla, vaan nuorten pitää olla aktiivisia toimijoita ja järjestää metsitystempauksia sekä osallistua väestön ympäristökasvatukseen esimerkiksi osana projekteja.



sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Maailman Aids-päivä


Ohjelmassa oli myös partiolupauksen harjoittelua.
Lauantaina 1.12. vietettiin Maailman Aids-päivää. Päivän tarkotuksena on muistuttaa aidsin vaaroista, tiedottaa sen ehkäisystä ja vähentää HIV-positiivisiin liitettyjä ennakkoluuloja.

Senegalin partiolaiset ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia, joten aids-valistus oli myös yksi teemoista Dakarin alueen partiolaisten viikonloppuleirillä. Leirille osallistui noin 50 partiolaista, joista nuorimmat olivat vielä alle sudenpentuikäisiä.




Mariama ja Mame Mbacke haastattelevat leirinjohtoa, Adama otti kuvan.














Leirillä olivat mukana myös Woomal-kasvot Adama (Fimela), Mariama (Kolda) ja Mame Mbacke (Niakahar). Woomal-kasvot tekivät pieniä haastatteluja ja ottivat valokuvia. Viikonlopun aikana kasvot tutustuivat paremmin toisiinsa ja Woomal-hankkeeseen, sekä saivat suomalaisilta käytännön vinkkejä pestiään varten.






Aamupäivällä leirillä järjestettiin aids-aiheisia työpajoja, joissa puhuttiin aiheesta syvällisemmin. Näin saatiin eväät iltapäivän marssille, jonka tarkoituksena oli levittää sanomaa alueen asukkaille. Marssia vauhdittivat laulu ja taputus, ja positiivinen lähestyminen kiinnitti hyvin kadunkulkijoiden huomion tärkeään aiheeseen.


EEDS sanoo EI aidsille
Partiolaiset marssimassa






















Senegalissa HIV-tartuntojen määrä on Afrikan maiden alhaisimpia (n. 2%), ja tämä on osaltaan vahvan politiikan ja pitkäjänteisen valistuksen ansiota. Myös EEDS on kantaaottava kasvatusjärjestö, ja yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa tehtävä valistus on osa partio-ohjelmaa. Dakarin leiriläiset saivat kulkueen jälkeen itselleen T-paidat, joihin oli painettu aidsiin liittyviä iskulauseita ja ihanteita, kuten Nolla HIV-positiivista lasta, suojellaan lapsia ja nuoria. Partioleireillä on ajoittain tarjolla muun muassa ilmaisia HIV-testejä.

Mukana oli myös pieniä partiolaisia

torstai 29. marraskuuta 2012

Ammattikoulussa






 Mborossa on Woomalin lisäksi muita partiolaisten projekteja ja hankkeita, kuten terveyshanke Jappoo, radioasema Ndiaye FM sekä koulukeskus CREPE, jossa tarjotaan opetusta lapsille, jotka eivät erikoistarpeidensa vuoksi voi osallistua normaaliin julkiseen kouluun. Näiden lisäksi Mborossa toimii Luxembourgin partiolaisten tukema ammatillinen koulutuskeskus CIFOP, jonka alueella olemme Mborossa ollessamme majoittuneet. CIFOPissa koulutus on tarkoitettu nuorille, joilla ei ole muita jatkokoulutusmahdollisuuksia ja yleisesti ottaen siellä tehdään kaksivuotinen ammattitutkinto. Pääsin nyt CIFOPin kurssien alettua tutustumaan keskukseen lähemmin ja sain tilaisuuden haastatella Assan Kebeä, 14, yhtä keskuksen metallityön opiskelijoista.

Assan on aiemmin opiskellut CREPEssä ja onkin tänä vuonna aloittanut sieltä CIFOPiin siirtyvien opiskelijoiden ryhmässä metallityön opinnot. Hänen peruskouluopintonsa olivat jo katkenneet, kun hän aloitti vuosi sitten työt metallityöpajalla, jossa hän työskenteli muutaman tunnin päivässä 1000 frangin palkalla (1.5€). Hänen isänsä oli kuitenkin päättänyt ilmoittaa hänet ammattiopintoihin, jotta poika saisi tarvittavat tiedot ja taidot ennen työntekoa. Nyt hän käy tunneilla toista viikkoa ja on jo ehtinyt tutustua eri tekniikoihin leikata ja hitsata metallia. Hän vapautuu opinnoista päivittäin puoli kahdelta, jonka jälkeen hän jatkaa iltakoulussa kello seitsemään saakka. Herääkin kysymys, miten poika jaksaa noin pitkiä päiviä jo noin nuorena? Assan vastaa: "Kova työ tuottaa hedelmää"

Assan on kovasti pitänyt opiskelusta CIFOPilla, koska tarjolla on riittävästi materiaaleja ja välineitä työntekoon, joten nuoret pystyvät tekemään myös käytännön harjoituksia. Hän kertoo, että metallipajalla työskennellessään hänellä ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia harjoitella metallin työstämistekniikoita. Assan haaveilee opiskelusta jalkapallokoulu Diambarissa, jonka pääsykokeisiin hän osallistuu myöhemmin tänä vuonna. Mikäli opiskelupaikka ei kuitenkaan avaudu, hän haluaisi suorittaa opintonsa loppuun ja perustaa oman metallipajan, jossa valmistaisi esimerkiksi metallisia ovia sekä pöytiä.




torstai 22. marraskuuta 2012

Yaakaar-jamboree




Tervetuloa juhlavuoden Jamboreelle Senegaliin!


Senegalin jamboree on täynnä afrikkalaisia rytmejä, kulttuurien kohtaamisia ja ripaus eksotiikkaa. Leirin nimi on YAAKAAR ja sen teemana on “partiolaisuus, rauha ja ympäristö”. Leiri järjestetään Dakarissa 25.-30.12, kiinnostaisiko sinua viettää erilainen joululoma? Ennen leiriä (21-24.12) voit osallistua joko Home Hospitalityyn senegalilaisessa perheeessä. Voit myös olla osa kansainvälistä staabia, tuo osaamisesi leirille!


Leirille odotetaan noin 1000 osallistujaa, ja sinne on kutsuttu senegalilaisten lisäksi partiolaisia Euroopasta (Sveitsi, Ranska, Espanja, Luxemburg ja Suomi) sekä muista Länsi-Afrikan maista. Pääosa leiriläisistä on kuitenkin afrikkalaisia, joten luvassa on autenttinen leirikokemus! Mukaan tarvitset hiukan seikkailumieltä, avarakatseisuutta ja perusleirivarusteet. Leirin hinta on 50 euroa.

Katso alustava leiriohjelma tästä!


Ehdotus Home Hospitality-ohjelmasta
Home Hospitality 35 euroa
Muutoksia voidaan tehdä toiveiden mukaan.

Pe 21.12 saapuminen
La 22.12 vierailu Lac Rose
Su 23.12 vierailu Ile de Gorée
Ma 24.12 Dakarin biitsi (esim. Ile de Ngor), Dakarin markkinat

Valmistautuminen?
Terveys?
Perusrokotusten lisäksi pitää tarkistaa meningokokin, lavantaudin, hepatiitti A+B, keltakuumeen voimassaolo sekä hankkia tarvittavat tehosterokotukset ja malarian estolääkitys. 
Viisumi?
Alle kolmen kuukauden matkalle Senegaliin Suomen kansalaisilta ei vaadita viisumia. Passin tulee olla voimassa kolme kuukautta matkan jälkeen.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
Ilmoittautua voi milloin vain! Lähetä vain nimesi, syntymäaikasi ja yhteystietosi. Allergioita ei voida ottaa huomioon, sillä kaikille tehdään vain yhtä ruokalajia.
Jos on mitä vain kysyttävää leiristä, ota yhteyttä Anuun: anu.pakarinen@partio.fi. 

Huom! Tämä ei ole SP:n virallinen leiri, vaan SP:n suosittelema omatoimimatka. Matkavaraukset ja maksut hoidetaan itse. Olen Senegalissa, joten voin auttaa tarvittaessa käytännön asioissa.

Tässä fiilistelyyn yksi tämän hetken kuumimmista hiteistä, Aida Samb: Lula Nex


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Työleirin tuloksia

Outi kirjoittelikin edellisessä blogipostauksessa viime viikkoisesta koulutuksesta, joka järjestettiin Mborossa. Itselleni koulutus oli aivan huikea myös sen vuoksi, että osallistuin Woomal 2009-leirillä koulutuskeskuksen rakentamiseen. Työleiriimme kuului Mborossa taimien istutus ja rakentaminen, mutta emme edes tienneet mitä varsinaisesti olimme rakentamassa. Urakka kuumuudessa ja kunnon työvälineiden puuttuessa oli todella rankkaa ja hidasta, ja mietimme että siitä ei tulisi ikinä valmista.

Anna ja Anu osallistuivat muuraamiseen, taustalla Antti
 (kuva: Mikko Roininen)

Valmis koulutuskeskus tarjoaa puitteet seminaarien järjestämiselle. Se on uusi ja viihtyisä, ensimmäiset koulutukset järjestettiin vuonna 2011. Lisäksi keskuksen viereen on rakennettu moderneja hostellihuoneita kauempaa saapuville vieraille. Kapasiteetin laajentaminen on myös suunnitelmissa.


Koulutussali on tilava ja monikäyttöinen, ja se on eri järjestöjen ahkerassa käytössä.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

JED kouluttautuu

Koordinaattori Dior puheenvuorossa
Tällä viikolla Mborossa järjestettiin EEDS:in kehitys-
yhteistyöjärjestön Jeunesse et developpementin (JED)
MARP-koulutukseen. Vaikka Woomal ei ole JEDin alainen hanke, niin paikalla oli koko Woomal 2-hankkeen henkilöstö Niakharin koordinaattori Ndoffene Dioufia lukuunottamatta. JED:in hankkeista edustettuina olivat ammattikoulutuskeskus CIFOP, terveyshanke Jappoo, radiokanava Ndiaye FM, koulutuskeskus CREPE sekä pienluottokassa FONEES. Koulutuksen aiheena oli osallistavat tutkimusmenetelmät (MARP, Methode active de Recherche Participative), joiden tavoitteena on paremmin ymmärtää yhteisöjen ongelmia keskustelemalla niistä yhdessä heidän kanssaan ja jäsentämällä ongelmat MARP-välineiden (kuten SWOT, Vennin diagrammi, erilaiset taulukot) avulla. Woomaliin aihe sopi erinomaisesti, sillä mitä paremmin tunnetaan ympäristöongelmat, niiden syyt ja seuraukset, sitä tehokkaammin voidaan suunnitella hankkeen toiminnot paikkakunnalla. Lisäksi osallistamalla väestöä keskustelutilaisuuksissa ja kotikäynneillä saadaan motivoitua ihmisiä sekä osallistumaan keskusteluun avoimemmin ja aktiivisemmin että ottamaan käyttöön uudet toimintatavat tai muuttamaan vanhojaan, jolloin saadaan aikaan kestävämpiä tuloksia.

Ensimmäiset päivät käytiin läpi teoriaa, mutta keskiviikkona jakauduttiin ryhmiin ja harjoiteltiin opittua soveltamalla MARP-välineitä Mboron yhteisön kuvaukseen sekä ongelmien ja ratkaisujen hahmottamiseen. Keskustelu oli eläväistä ja muiden ryhmien metodologiat kyseenalaistettiin suorasanaisesti, jolloin ryhmät saivat nähdä vaivaa puolustaakseen omia valintojaan ja ongelman jäsennystään. Torstaiaamuna koko ryhmä nousi bussiin ja suuntasimme kohti Mboron lähellä sijaitsevaa Khondion rantayhteisöä. Matka alkoi bussin hajoamisella, mutta perille päästyämme jakaannuimme ryhmiin ja suuntasimme harjoittelemaan tutkimusmenetelmien käyttöä oikeissa olosuhteissa. Ryhmämme oli hyvin Woomal-voittoinen (koodrinaattori Dior sekä paikalliskoordinaattorit Mansour ja Ousmane) ja aiheenamme olikin yhteisön ympäristöongelmat. Keskustelu käytiin yhden naispuolisen ja yhden miespuolisen edustajan kanssa, joiden lisäksi paikalla oli kolme muuta naista ja n. 20 lasta. Yhteisö oli ilmeisen kehittymätön ja ihmiset köyhiä. Keskustelu aloitettiin ongelmien nimeämisellä, joista keskeisimmiksi todettiin jätteet sekä paikallisen tehtaan mereen dumppaamat teollisuusjätevedet. Ryhmämme oli päättänyt koota keskustelun hedelmät puun mallisiin kaavioihin, joissa kuvattiin asukkaiden itse nimeämät ongelmien syyt ja seuraukset, toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi sekä niiden tulokset. Iltapäivällä ryhmät esittelivät luomuksensa, keskustelivat tuloksista ja antoivat kritiikkiä toisilleen. 

Anun ryhmä pohtimassa Mboron jätehuollon ongelmia MARP-välineiden avulla
Välineisiin kuului erilaisia diagrammeja ja taulukoita ajatusten ja ilmiöiden jäsentämiseksi,
esittelijänä CREP keskuksen työntekijä Gisele Faye

Yhteisön nimeämät ongelmat kuvattiin yhdessä asukkaiden kanssa


Ratkaisujen mietintää
Perjantaina kävimme vielä yhdessä läpi viikon annin ja osallistujat saivat vapaasti antaa palautetta kurssista, sekä suullisesti että kirjallisesti. Osallistavat tutkimusmenetelmät eivät olleet lähes kenellekään tuttuja entuudestaan, joten tiedot eri tekniikoista olivat syventyneet. Kouluttaja Bassirou Béye muistutti, että opittua ei pidä haudata oman mielensä perukoille: Osallistujien pitäisikin nyt aktivoitua menetelmien käyttäjinä, välittää tietoa tekniikoista ja opettaa niiden käyttöä omissa järjestöissään.


Woomal 2-koordinaattorit vastaanottivat uudet hihamerkit jaettavaksi hankeaktiiveille. Vasemmalta: Tamsir Mané (Kolda), Momar Talla Dieng (Diourbel), Dior Diop (hankekoordinaattori), Ousmane Dieng (Rufisque), Mamadou Sarr (Fimela) sekä Mansour Dème (Mboro)

perjantai 16. marraskuuta 2012

Nyt siivotaan!


Fimelan roskainen ranta
Monet senegalilaiset paikkakunnat ovat todella roskaisia; ennen muovin tuloa tapana oli vain heittää roskat maahan ja ne maatuivat aikanaan. Nykyään jätettä on paljon enemmän, ja kylät ovat päässeet roskautumaan, sillä jätehuollon puuttuessa roskat vain tiputetaan kädestä minne sattuu.

Vanhasta tavasta on vaikea päästä eroon, sillä roskiksia ei löydy mistään ja jätehuoltokin on lähes olematon. Ongelmaan on herätty pikkuhiljaa ja Thièsissä on avattu moderni muovinkierratyslaitos. Laitos ostaa muovijätettä, joten ihmiset keräävät sitä mielellään ja muovi pääsee kiertämään. Tällaista teollisuutta Senegalissa kaivattaisiin kovasti lisää, jotta luonto paljastuisi roskan alta. Monilla alueilla ei ole edes kaatopaikkoja, mihin roskat voisi kerätä.


Woomal-hankkeen puitteissa kylissä järjestetään keskustelutilaisuuksia jätteiden haitoista ja yritetään kannustaa muoviroskan vähentämiseen sekä opetetaan jätteiden lajittelua ja kompostointia. Välillä on kuitenkin paikallaan tarttua harjaan ja mennä ulos siivoamaan yleisiä paikkoja.

Käytännön töissä
Fimelassa pääsin osallistumaan siivoustempaukseen. Tapahtuma alkoi rennosti musiikilla, kun partiolaisDJ:t toivat kunnon poppivälineet paikalle ja ennen hommiin tarttumista kerettiin vähän tanssiakin. Sitten miehet ottivat viidakkoveitset esiin ja alkoivat harventaa epähaluttuja kasveja maasta. Roskat haravoitiin isoon kasaan, ja naapuruston lapset auttoivat keräämällä roskia kottikärryillä.

Pienet apurit

Käsin kitkeminen on todella hidasta puuhaa ja parissa tunnissa saatiin pieni alue kitkettyä. Roskiakin jäi vielä alueelle ja todettiin, että myöhemmin pitää järjestää uusi siivoustempaus. Alue toki siistiytyi silminnähden ja kyläläisiä saatiin osallistettua puhtaamman ympäristön puolesta.

Tempauksesta jäi kuitenkin jäljelle iso roskakasa, mitä sille tehtäisiin? Lähistollä ei ole kaatopaikkaa eikä roska-autoa. Niinpä jätteet tuikattiin tuleen yöllä, jolloin savu häiritsisi paikallisia mahdollisimman vähän.

Kitkemista ja tanssia



keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Fimelan koordinaattori esittäytyy


Fimelan koordinaattori Mamadou "Madu" Sarr (48 vuotta) on ollut mukana Woomal-projektissa vuodesta 2010 asti, jolloin Woomal rantautui Fimelaan.

Fimelan erikoisuus on vesikasvi mangrove, jonka suojelu on myös yksi Woomalin pääteemoista paikkakunnalla. Partiolaiset aloittivat aktiivisen mangroven suojelun jo vuonna 1996, jolloin perustettiin CAREM (Coordination de l'ecosystème de mangrove) -keskus. Madu on ollut mukana mangroven suojelussa CAREMin perustamisesta lähtien. Nykyään Fimelan partiolaiset ovat jäseniä järjestössä, mutta hankkeet hoidetaan pääosin partiolaisten kautta. CAREMilla on kuitenkin käytössään mm. opetusmateriaaleja.

Fimela valittiin Woomal-paikkakunnaksi, koska siellä oli aikaisempaa kokemusta ympäristökasvatuksesta, mutta partiolaisten edellinen ympäristönsuojeluprojekti oli jo loppunut. Mangroven istutusta tekevät myös muut järjestöt ja työ onkin kantanut hedelmää. Alueelta kadonneita lintu- ja kalalajeja on palannut takasin rikastuttamaan alueen ekosysteemiä.

Noin vuoden ikäisiä mangroven taimia rajatulla alueella
Madu kertoo, että hänen työhönsä kuuluu yhtä lailla raportointia kuin aktiviteettien suunnittelua ja koordinointia. Fimelan lisäksi Woomal toimii neljässä lähikylässä, joissa jokaisessa on Woomalista vastaava partiolainen ja Madu toimii heidän yhteyshenkilönään. Madu on työskennellyt aikaisemminkin projektikoordinaattorina, mutta hän arvostaa silti kovasti Woomal-projektin tarjoamaa koulutusta. Näin hän hyötyy oppimistaan projektinhallinta- ja ympäristönsuojelutaidoista myös projektin jälkeen. Woomal-hankkeen vaikeutena Fimelassa Madu mainitsee paikallisten aktivoinnin, sillä muut ympäristöprojektit maksavat rahaa istuttamiseen osallistuville ja täten Woomalia tehdään pitkälti partiolaisvoimin.

Muita Woomal-teemoja Fimelassa ovat jätteiden käsittely ja kierrätys, metsien suojelu ja ilmastonmuutoksesta puhuminen. Luonnonkauniissa ja rauhallisessa Fimelan kylässä on myös turismia, ja partiolaiset miettivät miten muoviroskat voitaisiin uusiokäyttää myytäviksi esineiksi. Kyläläiset ovat todella kiinnostuneita kortteliroskiksista ja puita säästävistä uuneista.

Nämä roskiskset jaetaan seuraavaksi kouluihin.
Uuni

tiistai 13. marraskuuta 2012

Woomal-kasvo Adama


Woomal-kasvo Adama Mane (22-vuotta) on partiolainen Fimelasta. Hän kuuluu valkoiseen ikäkauteen (20-25-vuotiaat), eli osallistuu vaeltajaohjelmaan. Adamalla on kaksi siskoa ja neljä veljeä, ja laajennettuun perheeseen kuuluu tätiä, setiä, serkkuja ja isovanhemmat.


Adama isoäitinsä ja tätinsä kanssa

Adama ja osa sisaruksista 

Adama on ollut partiossa 7-vuotiaasta asti ja paras partiomuisto hänelle on jäänyt Kilkkeeltä. Adama sai  ensimmäiseltä ulkomaanmatkaltaan paljon uusia partiokavereita ja totesi että vain partiolaisena hänelle avautui näin huikea mahdollisuus. Kilkkeellä hänet yllätti muun muassa alaleirikeittiöt ja ruokailu monta kertaa päivässä sekä jätteiden kierrätys. Sauna oli myös mieleenpainuva kokemus, mutta samalla Adama myös totesi, että Senegalin kuumuudessa sille ei ole tarvetta.

Partio on nyt iso osa Adaman elämää, sillä hän ei ole koulussa tällä hetkellä. Hän haluaisi opiskella talonrakennusta ammattikoulussa ja etsii parhaillaan opiskelupaikkaa. Partiossa hän toimii rahastonhoitajana ja osallistuu aktiivisesti Woomal-aktiviteetteihin ja partio-ohjelmaan. Viime kesänä Adama osallistui noin 200 partiolaisen piirileirille. Voidakseen olla johtajana tapahtumissa, pitää ensin suorittaa johtajakoulutus Mborossa. Koulutukseen voi osallistua yli 20-vuotiaat partiojohtajat ja Adama haluaisi myös osallistua siihen lähitulevaisuudessa.

Puhuessamme ongelmista Fimelassa, Adama nostaa esille huolen, että monet lapset ja nuoret jättävät koulun kesken. Partiolaisia kannustetaan opiskelemaan ja lähes kaikki partiolaiset käyvätkin koulua. Koulun kesken jättäneet nuoret lähtevät yleensä töihin pellolle, Fimelassa viljellään muun muassa maapähkinöitä ja viljaa.

Kerkesimme myös lähteä Adaman kanssa katsomaan mangrove-istutuksia. Viimeiset taimet on istutettu syyskuussa ja Adama oli myös mukana talkoissa. Nuoret taimet hädin tuskin yltävät veden pinnalle ja niiden kasvamisessa meneekin vuosia.



sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Dakarilainen Oumou

Vierailullani dakarilaiseen École elementaire HLM 4A -kouluun
Oumou koulussa piirrostehtävän parissa
kysyin kuudennen luokan oppilailta, haluaisiko joku kutsua minut tutustumaan kotiinsa. Viitanneiden joukosta valikoitui kuudesluokkalainen Oumou Seck, joka asuu koulun lähellä HLMn kaupunginosassa. Senegalilaisittain harvinaisesti hänen kanssaan asuu vain isoäiti sekä sisko, sekä yläkerran huoneen alivuokralaiset.

Oumou sanoo pitävänsä koulusta yleensäkin ja kysymykseen "Mistä pidät" hän vastaa hymyillen: "Onnistumisesta". Lempiaineita koulussa ovat matematiikka sekä ranskan kielioppi ja kuunteluharjoitukset. Välitunnilla (klo 11-11:30) hän syö aamupalansa sekä juttelee ja leikkii ystäviensä kanssa. Normaalisti hän pääsee kotiin klo 13, mutta tiistaisin ja torstaisin on myös iltapäivätunnit, joten lounaan jälkeen klo 15 hän palaa koululle vielä kahdeksi tunniksi. Hän on motivoitunut opiskelija ja puhuu hyvää ranskaa, toisin kuin moni muu julkisessa koulussa opiskeleva lapsi. 

Päästyään kotiin hän tekee läksyt, leikkii hetken naapurilasten kanssa, auttaa kotitöissä, katsoo televisiota, kertaa läksyt ja menee nukkumaan kahdeksan maissa. Hänen isoäitinsä on räätäli, joten joskus hän lähettää Oumoun markkinoille ostamaan kangasta tai lankoja. Kotoa löytyy myös tietokone, joten joskus hän lähettää sähköpostia tai facebook-viestejä ystävilleen sekä tekee ranskan harjoituksia verkossa. 

Perhe on kansainvälinen, mistä ensimmäisenä merkkinä päädyin heti saavuttuani puhumaan skypessä hänen Lontoossa asuvan setänsä kanssa. Oumoun isä taas opiskelee tällä hetkellä Ranskassa, ja mahdollisuuksien mukaan Oumou lähtisi ala-asteen jälkeen itsekin Ranskaan jatkamaan koulua. Suurin osa perheestä asuu kuitenkin Lougassa Senegalin luoteisosassa, minne Oumoukin menee käymään lomien aikana. 

Oumou on hyvin idearikas ja avoin tyttö, joten jutellessamme hän kertoilikin useita tarinoita elämästään, kuten kesäkuussa koulussa järjestetyt naamiaiset, joissa kaikki oppilaat olivat pukeutuneet leijoniksi. Hän on muslimi, joten hän kertookin joulukuun lopussa vietettävän Magal de Touban pyhiinvaelluksen kuuluvan hänen suosikkeihinsa.

Lounaaksi syötiin sunnuntain kunniaksi tabaskista ylijäänyttä lammasta. Kuvassa Oumoun sisko sekä isoäiti

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Paikalliskoordinaattori Mansour haastattelussa

Senegalissa projektin parissa työskentelee joukoittain vapaaehtoisia mutta myös 7 palkattua työntekijää, projektikoordinaattori Dior sekä 6 paikalliskoordinaattoria, yksi joka hankepaikkakunnalla. Alla esittelyssä dakarilainen Mansour Dème, joka aloitti Mboron koordinaattorina tämän vuoden heinäkuussa.

Mansour ja muutama hankkeen
elokuussa istuttama taimi
Miksi hait koordinaattorin tehtävään?
Projekti oli julkaissut kuvauksen haettavan työntekijän profiilista ja luettuani sen tunsin, että täytän kaikki esitetyt vaatimukset ja toivomukset: Pystyin sitoutumaan projektiin, olin jo tehnyt töitä Mborossa ja halusin osallistua partiotoiminnan kehittämiseen paikkakunnalla. Pidän työskentelystä ympäristön puolesta ja olenkin tehnyt töitä ympäristöhankkeille jo ennen Woomalia ja partiossa osallistunut ympäristönsuojeluun lapsesta saakka. Woomal tarjosi minulle mahdollisuuden syventyä aiheeseen ja vahvistaa jo aiemmin hankkimiani taitoja.

Mitä työhösi kuuluu?
Koordinaattorin vastuulla on toteuttaa hankkeen aktiviteetit, edistää ympäristönsuojelua ja väestön tietoisuutta paikallisista ympäristöongelmista sekä osallistaa heitä näiden ongelmien ratkaisuun. Hankkeen aktiviteettien lisäksi autan partiotoiminnan järjestämisessä. Työhöni kuuluu yleisesti ottaen toiminnan suunnittelu sekä naapurustojen johtajien tapaaminen ja aktiviteettien järjestäminen yhteistyössä heidän kanssaan. Toteuttaaksemme aktiviteetit tarvitsemme vapaaehtoisia, ja tehtävääni kuuluu tähän tehtävään sopivien ihmisten valitseminen ja rekrytointi. Lisäksi kuvaan ja raportoin aktiviteetit, jotta toiminta olisi dokumentoitu ja myöhemmin saatavilla arkistosta. 

Mistä pidät työssäsi? 
Työssäni saan auttaa muita ja työskennellä oman maani sekä myös ihmiskunnan puolesta, sillä ympäristö on kaikille yhteinen ja ympäristöongelmat näin yhteisiä haasteita. Itse pidän haasteista ja siitä, että Woomal myös osaltaan auttaa meitä kohtaamaan nämä haasteet ja antaa välineet toimia niiden voittamiseksi. 

Mitä haasteita kohtaat työssäsi?
Suurimmat haasteet ovat tiedottaa ja kouluttaa väestöä ympäristöongelmista ja saada heidät osallistumaan ympäristönsuojeluun. Tavoitteena on ihmisten aktiivinen osallistuminen sekä projektin hyväksyminen, jolloin voi katsoa onnistuneensa työssä.



Suomenkin terveiset saapuivat Mboroon

torstai 1. marraskuuta 2012

Puutarhaelämää


Palattuani maanantaina Mboroon internet-yhteydet olivat poikki, joten käytin aamupäivän paikallisen "biodiversiteetin" dokumentointiin. Kauas ei tarvinnut mennä, vaan kaikki kuvat on otettu tunnissa Crep-koulukeskuksen istutuksista ja ympäristöstä, kas tässä tulos:




Täällä Mborossa kukkia löytyy kaikissa väreissä, niin luonnosta kuin istutuksistakin. Nyt sadekauden jälkeen kaikki on edelleen vihreänä ja tasainen maisema palmuineen näyttää paratiisimaiselta. Myös hyönteisiä riittää edelleen: Näin päiväsaikaan pihalla lenteli isoja, kauniita perhosia, kärpäsiä, heinäsirkkoja, sudenkorentoja sekä muutamia muurahaisen tapaisia hyönteisiä. Liskoja näkyy vähän väliä kiipeilemässä seiniä pitkin, mutta ne pakenevat kuvaajan lähestyessä...


Koulukeskuksenkin pihallakin kasvatetaan chilejä