torstai 6. helmikuuta 2014

Mbeubeuss - Elämää kaatopaikalla

Keskiviikkona vierailimme paikalliskoordinaattori Sadikhin ja kolmen rufisquelaisen partiolaisen, Charlotten, Ablayen ja Omarin kanssa Mbeubeussin kaatopaikalla. Otimme Rufisquen keskustasta bussin nro 68 kohti Keur Massaria ja edelleen Malikaa ja puolessa tunnissa olimme paikan päällä. Meitä neuvottiin jättämään kaikki arvokas, kuten kamerat, kotiin ja käyttämään hengityssuojaimia. Viimeistä neuvoa noudatimme.

Rufisquen partiolaiset Charlotte, Ablaye ja Omar matkalla kaatopaikalle
Mbeubeussin kaatopaikka on ollut käytössä vuodesta 1968 ja se on 175 hehtaarin kokoinen. Se sijaitsee Malika- ja Mbeubeuss-järvien välissä, jotka ovat pahoin saastuneita. Myös kaatopaikan kohdalla on ollut aiemmin järvi, joka on kuivatettu. Ympärillä on asuinkortteleita ja viljelyksiä, joissa kasvatetaan suuri osa mm. Dakarissa ja Rufisquessa myytävistä vihanneksista ja juureksista. Aluetta ei ole aidattu millään tavalla, joten sinne on kenellä tahansa vapaa pääsy. Kaikki Dakarin ja sen lähialueiden jätteet kuljetetaan tänne, mikä tarkoittaa päivittäin arviolta 5000 tonnia jätettä.

Kaatopaikan laitamilla viljellään vihanneksia ja juureksia, jotka löydämme Dakarin ja Rufisquen markkinoilta 
Mbeubeussissa ainakin n. 2500 henkeä lajittelee jätteitä eläkseen ja osa heistä asuu kaatopaikalla pysyvästi. Joukossa on niin senegalilaisia kuin muitakin kansallisuuksia. Mbeubeuss on kuin pieni kaupunki. Ihmiset ovat rakentaneet kotinsa kaikesta siitä, mitä jäteautot paikalle kuljettavat. Musiikki soi, naapureilla käydään kylässä, lapset leikkivät, pihalla tehdään ruokaa ja keitetään teetä, koirat ja vuohet puikkelehtivat jätekasojen ja kuorma-autojen seassa. Elinympäristö on silti kovin erilainen. Kitkerä savu kirvelee silmiä ja katkaisee ajoittain näkyvyyden kokonaan, pöly ja hiekka narskuvat hampaissa, hajut saavat lähes oksentamaan. Tööttäilevien kuorma-autojen jono on päättymätön molempiin suuntiin.

Mies katselee tuoreiden jätteiden kimppuun käyviä kaatopaikkalaisia
Autot saapuvat kuormien kanssa Mbeubeussiin, jossa jätteet punnitaan, ja kuljettajille maksetaan korvaus jätteiden painon mukaan. Kaatopaikalla asuvat ja siellä työskentelevät hoitavat lajittelun. Lähestulkoon kaikkea, mitä olen nähnyt myytävän täällä Senegalissa, näin luonnollisestikin myös Mbeubeussissa. Huolellisesti kasattuja Nestlén peltisiä kahvipurkkeja, Coca Cola Companyn muovisia limsapulloja, tyhjiä riisisäkkejä, peruukkeja, laukkuja, kenkiä, tuulettimia, muovituoleja, koruja, kosmetiikkapurnukoita. Yritykset ostavat suuren osan lajitelluista jätteistä takaisin käyttöön. Yrityksille nämä terveytensä uhraavat kaatopaikkalaiset ovatkin korvaamattomia. Kaikki kaatopaikalla asuvat tuskin tietävät työnsä heille aiheuttamista terveysriskeistä, joten he pitävät kynsin hampain kiinni toimeentulostaan ja vastustavat suunniteilla olevaa kaatopaikan sulkemista. Maassa, jossa minimi kuukausipalkka on 35 000 CFA (n. 53€), nämä lajittelusta parhaillaan saatavat 250 000 CFA (n. 385€) tai jopa 300 000 CFA (462€) suuruiset kuukausitulot ovat monelle terveyttä tärkemmät. Onhan tämä myös jonkinlaista kierrätystä, mutta millä hinnalla?

Mbeubeussin sulkemisesta on puhuttu vuosia, mutta aihe on tällä hetkellä todella ajankohtainen. Sulkemiskiistan taustalla ovat valtion tekemät sopimukset Dakar-Diamniadio -valtatien rakennushankkeesta, jota rahoittavat mm. Maailman pankki (La Banque mondiale), Afrikan kehityspankki (La Banque africaine de développement) ja Ranskan kehitysvirasto (L'Agence Française de développement). Uuden kaatopaikan perustamista on suunniteltu Diassiin, n. 40 km Dakarista, alueelle jonne rakennetaan myös uutta Blaise Diagne de Diass -lentokenttää. Jätteiden tiedetään houkuttelevan paljon lintuja, mikä taas voi aiheuttaa vaaratilanteista lentoliikenteessä. Lähellä sijaitsevat myös suuret luonnonpuistot Bandia ja Popenguine, joiden tulevaisuus huolestuttaa paikallisia. Uuden kaatopaikan ei kuitenkaan ole tarkoitus olla avokaatopaikka vaan jonkinlainen jätteenkäsittelylaitoksen ja jätehautaamon yhdistelmä (Centre d'enfouissement technique de Sindia) Diassin alueen asukkaat luonnollisestikin vastustavat laitoksen rakentamista erityisesti terveytensä puolesta peläten. Jään mielenkiinnolla seuraamaan tilanteen kehittymistä.

Woomal-vapaaehtoinen, joka menetti taas yöunensa
Kaikki, mitä näin, ei tule poistumaan ihan heti ajatuksista. Jätteissä ja jätehuollon ongelmissa ei sinäänsä ole mitään uutta, mutta en hevillä unohda äitien seljässä kiikkuvia vauvoja ja lapsia rikkinäisissä ja likaisissa, siis todella liasta mustissa vaatteissa tonkimassa löyhkääviä ja savuavia jätekasoja tai roikkumassa ilmeettöminä jäteautojen perässä.

Kuvat: Sadikh Ndoye

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti