tiistai 21. lokakuuta 2014

Tapahtui kerran Niakharissa

Viime viikko tuli touhuttua partiolaisten kanssa Niakharissa. Kyseinen paikkakunta ei kilometreissä ole kovinkaan kaukana Fimelasta, mutta kun reissua pitää taittaa kahdella bussilla ja yhdellä sept-placella, niin yksi aamupäivähän siinä äkkiä hurahtaa.

Mutta siis. Kun vihdoin olin Niakharissa minut otettiin iloisesti vastaan. Ensimmäiseksi tarjottiin tietysti teetä. Teenkeitto ei ole täällä mikään yksi kupillinen vaan joskus jopa tunteja kestävä rituaali. Teetä keitetään pitkään ja hartaasti ja kun se on valmista, tarjoillaan se pienissä snapsilaseja muistuttavissa kupeissa. Kun ensimmäinen kierros on tarjoiltu keitettään vielä toinen ja kolmaskin kierros.

Teenkeitosta toivuttuani (eli siis seuraavan päivänä) oli luvassa puunistutusta. Tällä kertaa ei istutettu mangrovea, koska Niakharissa ei ole merta. Sen sijaan maahan pääsivät kasvaman mangojen ja sitruspuiden taimia.

Puunistutusten lisäksi teimme niakharilaisten kanssa maitopussikasseja (joista luvassa ihan oma postauksensa) ja opetin partiolaisille suomalaisia partioleikkejä. Jos joku sattuu käymään Niakharaissa kannattaa kokeilla, ovatko Ponileikki, Auringonkukka , tai Pikku-undulaatti vielä muistissa.


Mango meni maahan

Vasemmalla puuta istuttamassa Niakaharin Woomal-työntekijä. Lopuksi puulta napsittiin ylimäärïset lehdet pois, ettei se kuluttaisi niin paljoa vettä.
 
 Taimia varten on rakennettava aitaukset, jotteivat vapaina laiduntavat, lehmät, vuohet ja lampaat käy panemassa pikkupuita parempiin suihin.

Siellä se mango kasvaa turvamuurin sisällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti