Uusi Woomalilainen Senegalissa

Uusi bloggaaja on tullut kuvioihin! Viimeisestä Woomal-blogin kirjoituksesta onkin vierähtänyt aikaa, sillä suomalaisia ei hankkeen tiimoilta tämän vuoden puolella ole vielä Senegalissa ollut. Niinpä päätin, että on parempi että näin aluksi esittelen itseni, niin tiedätte kuka täällä seuraavat kuukaudet päivittelee Woomalin kuulumisia kentältä käsin. Eli olen Henna ja olen etelän vapaaehtoisohjelman eli Etvon (http://www.etvo.fi/) kautta täällä Woomal-projektissa hommissa.

Itselläni ei ole partiotaustaa, joten partioon liittyvät jutut ovat minulle uusia. Olen opiskellut muun muassa sosiologiaa ja kestävää kehitystä Turun yliopistossa ja ihmisoikeuksia Makerere Universityssa Ugandassa. Väittäisin, että kokonaiskuvani kehitysyhteistyöstä on melko monipuolinen. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kokemukseni itse kentällä ihan ihka oikeassa hankkeessa, eli kyseessä on vapaaehtoistyön lisäksi opintoihin liittyvä harjoitteluni. Jännää!

Saavuin Senegalin pääkaupunkiin Dakariin viikko sitten sunnuntaina sopivasti pääsiäisenä. Heti ensimmäisenä iltana sain osallistua senegaliaiseen pääsiäisen viettoon, mikä perusidealtaan ei eronnut kovasti suomalaisista pyhäpäivistä. Perusidea oli siis runsas syöminen ja perheen rauhallinen yhdessäolo. Huomasin jo ensimmäisenä iltana, että kasvissyöntini ei täällä varmastikaan kovin helpolla onnistu, sillä lihaa on tarjolla melkeinpä jokaisella aterialla aamiasta lukuunottamatta. Lisäksi syöminen tapahtuu isolta yhteiseltä lautaselta, ja vieraalle tarjoillaan lihaa heti ensimmäisenä. Heitinpä sen siis saman tien rajoitukseni ikkunasta ulos täällä oloni ajaksi ja söin pihviä, heh!

Ensimmäisen yöni vietinkin kyseisen vieraanvaraisen senegalilaisen perheen luona. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kuusi tyttöä ja yksi poika, jotka kaikki nukkuivat samassa huoneessa mun kanssa. Seuraavaksi yöksi mut sitten vietiinkin partiolaisten niin kutsutun Senegalin kansallisen yleiskomissaarin (jos oikein ymmärsin) Marie Sabarin luokse.

Loppuviikon vietin Rufisquessa, Woomalin uusimmalla hankepaikkakunnalla. Rufisquessa on partiolaisten talo, jossa on ympäri vuoden paljon erilaista toimintaa ja projekteja, mukaan lukien erilaisiin projekteihin kuuluvia vieraita ulkomailta. Rufisquesta myöhemmin lisää!

Partiolaisten talon pihalla Rufisquessa

Viime viikolla pääsiäispäivä oli siis vapaapäivä, vaikka Senegalin valtauskonto on Islam. Vuoden aikana on siis mukavasti vapaapäiviä. Lisäksi viime viikolla oli Senegalin itsenäisyyspäivä. Perinteeseen kuuluu, että itsenäisyyspäivän aaton iltana nuoret järjestävät erilaisia kulkueita ja marsseja. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Senegalin väestöstä yli 60 prosenttia on tällä hetkellä alle 24-vuotiaita, joten maan tulevaisuus on pitkälti nuorison käsissä. Heitä olikin nyt itsenäisyyspäivänä paljon liikenteessä, ja myös Rufisquen partiolaiset järjestivät oman pikku kulkueensa soihtuineen ja lauluineen! Itsekin kuljin mukana ja pidin ensimmäisiä kertoja uutta suomalaista partion edustushuiviani. Asiaan kuuluvasti esittelin itseni uusille tuttavuuksille uudella senegalilaisella nimelläni, joka on Fatou Ndiaye. Fatou oli Islamin profeetta Muhammedin vahvin ja pisimpään elänyt tytär, joten nimi on alkuperältään arabiankielinen. Molemmat nimet ovat täällä Senegalissa hyvin tavallisia, ja monen mummo tai serkku jakavatkin saman nimen kanssani.


Viikko siis takana, ja paljon uusia viikkoja edessä! Päivittelen Woomal-blogia lokakuuhun asti täältä Atlantin rannikolta. Stay tuned, to be continued..