Ylipäätään joulun lähestyminen ei täällä näkynyt juurikaan arjessa. Kadunvarsilla myynnissä olin jonkin verran länsimaisia joulukoristeita ja muovikuusia, mutta yhden yhtä joululaulua ei ainakaan omiin korviini ennen meidän juhlaa kantautunut. Muslimit eivät varsinaisesti vietä joulua, mutta joulupäivä on täälläkin pyhä.
Suuntasimme jouluaattona aamupalan jälkeen Dakariin ruokaostoksille suureen länsimaiseen supermarkettiin. Sitä etsiessä kävellen aikaa vierähti useampi tunti ja hiki valui, mutta lopulta löysimme perille ja kaupasta kaiken tarvittavan. Aterian valmistamista täytyi pohtia tovi, sillä käytössämme oli ainoastaan kaksi kaasua. Uunia olisimme päässeet lainaamaan kaverin kaverilta, mutta hylkäsimme lopulta ruokalajit, jotka olisivat vaatineet uunissa paistamista. Virallinen Woomal-menu näytti lopulta tältä:
 |
| Ateria syötiin tietysti senegalilaisittain isoilta vadeilta |
Kanelinen omenaglögi
Ruisvehnäleipä
Valkosipuli-kermaperunat
Paistetut perunat
Savulohi
Suolakurkut
Hillosipulit
Vihersalaatti
Tomaatit
Tomaatit
Luumurahka
Tuoreet hedelmät
Limonadit
 |
| Ruokaa ei ainakaan jäänyt paljon jäljelle, joten ehkä toubabit kokkasivat vähintään kohtalaisesti |
 |
| Oikeasti kynttilänvalossa nuo sohvakasat taustalla eivät ketään häirinneet |
Parin tunnin keittiössä häärimisen jälkeen ateria oli vihdoin aseteltu
kahdelle suurelle vadille. Suuressa salissa koristelut olivat paikallaan, kynttilät
sytytettyinä ja suomalaiset joululaulut kaikuivat kaiuttimista. Itsekään
emme tosin niitä jaksaneet koko iltaa kuunnella, ja illan edetessä
musiikki vaihtui suomalaiseen ja senegalilaiseen rappiin ja mbalaxiin.
Myös suomalaiset piirileikit aiheuttivat naurun pyrskähdyksiä. Juhlinta ja tanssiminen
jatkuivat puolille öin, jonka jälkeen siivoilimme vielä paikat kuntoon, koska seuraavana aamuna suuntasimme kohti St. Louisia.
| Raahasimme myös äänentoistolaitteet juhlasaliin, jotta saimme kunnon tanssit pystyyn |
 |
| Vappuhatut ja -pillit sopivat ihan hyvin joulukoristeiden sekaan! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti