Keskiviikkoiltana töiden jälkeen lähdin työkaverini perheen luo viettämään muslimivuoden alkua. Ensimmäisen kuukauden nimi on juhlan mukaisesti tamkharite. Tällä kertaa perinteen mukaisesti kortteleissa tai pienemmissä yhteisöissä teurastetaan lehmä, josta sitten jaetaan kaikille osansa. Naudanlihasta, kanasta, pavuista ja kasviksista valmistetaan couscousia, wolofiksi thiéré. Mukaan lisätään myös myös taateleita ja maitoa. Ruoka oli suussa sulavaa! Perheen isä oli harvinaisesti sitä mieltä, että senegailaiset sairastelevat paljon, koska he syövät liikaa lihaa ja kasviksia täytyisi kuumentaa vähemmän ja syödä enemmän raakoina.
Ruokailun ruokailun jälkeen lapset lähtevät ulos soittamaan, rumpuja, kattiloita, kanistereita tai mitä ikinä, mistä vain lähtee meteliä ja kiertävät talosta taloon soittamassa ja tanssimassa. Heille annetaan vastalahjaksi riisiä, sokeria tai rahaa. Osa lapsista maalaa kasvonsa vaaleaksi tuhkalla tai kermalla. Tätä lasten juhlaa kutsutaan nimellä Le tadiabone. Illalla juhlinnan jatkuessa naiset pukeutuvat miehiksi ja miehet naisiksi. Tätä osaa perinteestä läheskään kaikki eivät kylläkään ylläpidä.
 |
| Le tadiabone on ennen kaikkea lasten juhla |
Ruokaa sulatellen kiersimme korttelin partiolaisten mukana talosta taloon rumpujen kanssa. Asunnot ovat uskomattoman sokkeloisia pihoineen ja lukuisine huoneineen, koska moniavioisuuden vuoksi samassa talossa saattaa asua mies neljänkin vaimonsa ja suuren lapsikatraan kanssa. Torstai oli pyhä, mutta itsekin istuin työpaikalla toimistossa kirjoittamassa raportteja. Tästä tämä uusi vuosi käynnistyy!
 |
| Kiersimme talosta taloon pitämässä mahdollisimman kovaa meteliä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti